Moni demari myöntää tuon virheen aivan julkisesti mm. Kimmo Kiljunen (SDP) joka oli silloin tuota asiaa kannattamassa niin haluaisi tuohon korjauksen. Nyt demarit ovat jälleen hallituksessa mutta miksi tätä asiaa ei saada sitten hoidettua? Onko tarkoitus pitää suurin osa kansaa köyhyysloukossa aivan tarkoituksella, että demareilla olisi kannatusta?
Nyt näyttää siltä, että eläkeläisten mitta on täynnä ja tähän tahdotaan korjaus. Suomen Senioriliike sai aikaan kansalaisaloitteen mihin saatiin miltei 90.000 allekirjoitusta. Se on määrältään suurimpia mitä koskaan kansalaisaloitteisiin on saatu.
Itse sain olla myötävaikuttamassa tuohon lukuun merkittävästi. Tein heille omalla kustannuksellani google-markkinointikampanjan mikä keräsi hurjat 230.000 näyttöä.
Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt kansalaisaloitteen hylkäämistä.
Työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioineen työryhmän loppuraportti on vuodelta 2012. En löytänyt uudempaakaan raporttia. Ilmeisesti tähän on kuitenkin eduskunnan keskusteluissa viitattu. Joten varsin vanhaan tietoon pohjautui tuo STM:n kannanotto. Työryhmän esitys ei ollut yksimielinen. Siitä annettiin myös eriävä mielipide. Siinä nimenomaan esitettiin palkkaindeksin pientä korjausta. Tuo STM:n raportin voi siis lukea monella tapaa puolesta ja vastaan.
Eläkeläisten lakisääteinen köyhtyminen siis jatkuu. Rahaa olisi eläkekassoissa muhkeat 221 miljardia euroa (tilanne 7.3.2021) ja potti kasvaa useita miljardeja joka vuosi, vaikka siitä maksetaan nykyeläkkeetkin. Vertailun vuoksi valtion budjetti on vuonna 2021 noin 64 miljardia. Eläkeläisten varallisuus on siis yli kolme kertaa enemmän kuin tuo summa. Rahaa on siis ja paljon eläkerahastoissa. Valtiovalta on usein halunnut päästä mitä erilaisimmilla keinoilla tuohon varallisuuteen käsiksi mutta onneksi esi-isämme olivat viisaita ja suojasivat eläkevarallisuuden perustuslaissa.
Itse sain olla myötävaikuttamassa tuohon lukuun merkittävästi. Tein heille omalla kustannuksellani google-markkinointikampanjan mikä keräsi hurjat 230.000 näyttöä.
Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt kansalaisaloitteen hylkäämistä.
Työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioineen työryhmän loppuraportti on vuodelta 2012. En löytänyt uudempaakaan raporttia. Ilmeisesti tähän on kuitenkin eduskunnan keskusteluissa viitattu. Joten varsin vanhaan tietoon pohjautui tuo STM:n kannanotto. Työryhmän esitys ei ollut yksimielinen. Siitä annettiin myös eriävä mielipide. Siinä nimenomaan esitettiin palkkaindeksin pientä korjausta. Tuo STM:n raportin voi siis lukea monella tapaa puolesta ja vastaan.
Eläkeläisten lakisääteinen köyhtyminen siis jatkuu. Rahaa olisi eläkekassoissa muhkeat 221 miljardia euroa (tilanne 7.3.2021) ja potti kasvaa useita miljardeja joka vuosi, vaikka siitä maksetaan nykyeläkkeetkin. Vertailun vuoksi valtion budjetti on vuonna 2021 noin 64 miljardia. Eläkeläisten varallisuus on siis yli kolme kertaa enemmän kuin tuo summa. Rahaa on siis ja paljon eläkerahastoissa. Valtiovalta on usein halunnut päästä mitä erilaisimmilla keinoilla tuohon varallisuuteen käsiksi mutta onneksi esi-isämme olivat viisaita ja suojasivat eläkevarallisuuden perustuslaissa.
Tuo eläkkeitten indeksikorotus voitaisiin hoitaa pelkillä sijoitustuotoilla koskematta itse eläkevarallisuuteen. Sosialistien kateus ei anna korjata tätä vääryyttä.
Elinaikakertoimen vaikutus eläkkeisiin
Edellä mainitun lisäksi elinaikakerroin lasketaan jokaiselle ikäluokalle eri tavalla. Suomen peruslaki jo edellyttää yhdenvertaisuutta lain edessä. Näinhän ei nyt ole. Ennen vuotta 1948 syntyneisiin ei elinaikakerrointa sovelleta laisinkaan?! Ensimmäisen kerran kerrointa sovellettiin vuonna 2010 ja koskee vain vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneitä. Se ei myöskään koske varhaiseläkkeitä kun ne muuttuvat vanhuuseläkkeiksi. Tuo laskentapa on hyvin erikoinen kun se lasketaan henkilölle 62 vuoden iässä ja se on koko loppuelämän sitten sama. Jos elinaikaodote muuttuisi esimerkiksi sairauden tai muun seikan takia niin kerroin pysyy samana.
Kerroin on siis eri ikäryhmille ja henkilöille hyvin erilainen. Tässä perustuslaillinen yhdenvertaisuus ei toteudu millään muotoa.
Kuntapäättäjä ei näihin epäkohtiin voi paljoa vaikuttaa muuten kuin omien kanaviensa kautta.
Juttu löytyy myös Kalevan vaalipuheista
Elinaikakertoimen vaikutus eläkkeisiin
Edellä mainitun lisäksi elinaikakerroin lasketaan jokaiselle ikäluokalle eri tavalla. Suomen peruslaki jo edellyttää yhdenvertaisuutta lain edessä. Näinhän ei nyt ole. Ennen vuotta 1948 syntyneisiin ei elinaikakerrointa sovelleta laisinkaan?! Ensimmäisen kerran kerrointa sovellettiin vuonna 2010 ja koskee vain vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneitä. Se ei myöskään koske varhaiseläkkeitä kun ne muuttuvat vanhuuseläkkeiksi. Tuo laskentapa on hyvin erikoinen kun se lasketaan henkilölle 62 vuoden iässä ja se on koko loppuelämän sitten sama. Jos elinaikaodote muuttuisi esimerkiksi sairauden tai muun seikan takia niin kerroin pysyy samana.
Kerroin on siis eri ikäryhmille ja henkilöille hyvin erilainen. Tässä perustuslaillinen yhdenvertaisuus ei toteudu millään muotoa.
Kuntapäättäjä ei näihin epäkohtiin voi paljoa vaikuttaa muuten kuin omien kanaviensa kautta.
Juttu löytyy myös Kalevan vaalipuheista
LINKIT JA ARTIKKELIT
- Työeläkejärjestelmän
pääarkkitehtia arvelutti indeksin taittaminen
- Eläkerahastot
takaavat AAA:n
- Eläkeläisköyhälistö
kyykkyyn: käsikirjoitus
- Professori
Heikki Hiilamo kehittäisi takuueläkettä
- Suomen
eläkejärjestelmä eurooppalaisessa vertailussa
- Eduskuntaryhmien
vastaukset MOT:n kyselyyn
- Puolueet
kannattavat yhä taitettua eläkeindeksiä
- Eläkeläisten
mitta alkaa täyttyä
Tapio Juvani - tehdään se yhdessä