25.10.2011
Kuntasektorilla henkilöstölle turvataan viiden vuoden irtisanomissuoja lailla.
Perjantaina 14.10. kuntien ohjausryhmät kokoontuivat pohtimaan uutta käännettä kun Kempele ilmoitti haluavansa aikalisää koko touhulle. Suurimpia syitä oli sopimuksen tekstikysymys missä Liminka ja Muhos olisivat halunneet myös oman vuodeosaston. Lisäksi Kempelettä askarrutti muitten kuntien maksuosuuksien lankeaminen Kempeleläisten maksettavaksi. Liminka ja Tyrnävä poistuivat kokouksesta ovet paukkuen.
Homma siis kaatui tällä erää tähän. Hyvä näin. Me Kempeleläiset säästyimme muitten kuntien maksuilta. Joka vuosi olisi Kempeleen osuus ollut vähintään 1,2 miljoonaa euroa muitten kuntien menoja.
Herääminen Kempeleessä tapahtui vain melko myöhään. Välillä tuntui, että emme saaneet puolueetonta oikeata tietoa vaan Lakeus päämääränä oli takahuoneissa jo lyöty lukkoon maksoi mitä maksoi. Muita vaihtoehtoja ei edes pohdittu.
Valtuutetuilta pantattiin oikeata tietoa todellisista kustannuksista koko prosessin ajan ja vasta loppusuoralla kerrottiin mikä on meidän Kempeleläisten maksuosuus. Kysyin useaan otteeseen jo keväällä konsultilta todellisia kuluja ja sain puuta heinää vastauksia sote-alueen kokonaismenoista ja vasta seminaarissa oikeat hinnat kerrottiin. Valtavista hallintokuluista ei vielä silloinkaan kukaan puhunut mitään.
Ihmetystä herätti Limingan ja Muhoksen jääräpäisyys pitää kiinni vuodeosastoistaan oman kunnan alueella. Voi kysyä mistä niitä säästöjä tehdään jos joka kunnassa on oma pieni sairaala vuodeosastoineen joka vaatii ympärivuorokautista palvelua missä on myös lääkäri oltava saatavilla. Keskittämällä palvelun yhteen paikkaan saadaan varmasti oikeasti säästöjä.
Samoin henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta on vaiettu täysin. Tämä tuntui olevan tabu, mistä ei saanut keskustella virkamiesten läsnäollessa. Mistä ne säästöt olisi tehty jos ketään ei saa sanoa irti?
Yritysmaailmassa kun sanerataan niin pyritään löytämään päällekkäiset työt ja yhdistämään eri tehtäviä, mutta kuntasektorilla tämä ei onnistu kun henkilöstölle turvataan viiden vuoden irtisanomissuoja lailla. Mitä järkeä koko touhussa on jos säästöjä ei voi hakea saneraauksen kautta?
Kaikki ne viisi vuotta olisivat olleet myös henkilöstölle raskasta epävarmuuden aikaa kuka irtisanotaan ja kuka saa pitää työpaikkansa. Lain valmistelussa ei otettu lainkaan huomioon, että kaikkissa kuntien yhdistysmishankeissa henkilöstölle turvataan viiden vuoden irtisanomissuoja. Tämä ilmeisesti huomattiin vasta loppumetreillä ja ei osattu peruuttaa.
Paras-laki on täysin epäonnistunut kun se pyrkii pakottamaan kunnat yhteistoimintaan ja hakemaan säästöjä, mutta ei anna kunnille oikeita keinoja säästöjen toteuttamiseksi.
Paras-puitelaki lakkaa olemasta ensi vuoden lopussa. Laissa ei ole sanktiopykälää niille kunnille jotka haluavat jättäytyä tästä ulkopuolelle.
Paras-laki on peruja vanhan hallituksen ajalta mihin uusi hallitus ei ole sitoutunut millään tavalla.
Onneksi suurin osa Kempeleen valtuutetuista oli valppaina ja meitä ei vietykään kuin pässiä narussa.